Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa sain ensikertalaisena melkein 3000 ääntä ja läpimeno oli hilkulla - pääsin varakansanedustajaksi.

Vaaliteemani olivat v. 2003 seuraavat:

1. Perhepolitiikka: lapset, nuoret, vanhukset, vammaiset

Nuoret perheet ja lapsiperheet ovat juuri siinä kiireisessä elämän vaiheessa, jossa työelämässä odotetaan tehokkaita suorituksia, opinto- ja asuntovelat ovat suurimmillaan ja perheellekin pitää riittää aikaa. Perheen perustamisen ja työelämän vaatimusten ristiriita lykkää lasten hankintaa ja pienentää lapsilukua. Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia tulee edistää tukemalla lasten hankintaa, pidentämällä vanhempainlomia ja mahdollistamalla niiden jaksotus perheen tarpeiden mukaisesti, korottamalla lapsilisiä ja ulottamalla työelämän eläke- ym. edut koskemaan myös kotiäitejä ja –isiä. Pienten lasten kotihoitoa tulee tukea sekä taloudellisesti että hoitovapaina niin, että se olisi realistinen vaihtoehto. Syntyvyys korvasi ennen muuttotappiota; panostamalla lapsiperheisiin ja syntyvyyden lisäämiseen vähennetään myös muuttotappiota.

Vanhusten elämisen laatua parantaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Vanhusten koti- ja omaishoito ovat yhteiskunnalle niin edullisia, että korvauksia niistä olisi varaa lisätä. Perheessäni nämä kaikki asiat ovat ajankohtaisia. Vanhempani ovat kuulovammaisia, joten kolmilapsisen perheen ja vanhusten arki on jokapäiväistä elämääni – ei juhlapuheiden eikä teorioiden varassa.

2. Elinkeinoasiat: yrittäjyys, maaseutu, työllisyys

Yritystoiminnan edistämisessä tuotantopanoksiin ja työllistämiseen kohdistuvat tuet ja huojennukset vaikuttavat nopeammin ja tehokkaammin kuin erilaiset kehittämisprojektit ja –ohjelmat. Työnteon ja yrittämisen mahdollisuuksia on edistettävä voimakkaasti. Hyvätkään palvelut eivät ole estäneet muuttoliikettä – työnteon ja yrittämisen mahdollisuudet ovat ratkaisevia. Työttömyys on kansantaloudelle erittäin suuri menoerä. Työllistämisellä ja työpaikkojen luomisella saadaan vapautettua työttömyysvaroja ihmisten hyvinvoinnin tueksi ja turvaksi. Pk-yritykset ovat keskeisessä asemassa uusien työpaikkojen luomisessa. Sotu-, eläke- ja muut sivukulut rasittavat pienyrityksiä liikaa. Sukupolvenvaihdokset tulee hoitaa ajallaan. Puun ja muun bioenergian edistäminen luo pitkäaikaistyöttömille sellaisia osaamistaan vastaavia työmahdollisuuksia, joita he eivät löydä matkailusta, IT:stä, teollisuudesta tai julkiselta sektorilta. Maatalous, porotalous, kalastus ja muu alkutuotanto ovat maaseudun selkäranka, jonka yhteydessä muut maaseutuyritykset ja matkailu voivat kasvaa.

Pohdin työkseni yritysten ja maaseudun asioita. Olen työskennellyt vajaat 5 vuotta Lapin Maaseutukeskuksessa yritysneuvontatehtävissä. Viimeisen vuoden olen ollut seutukunnallisen elinkeinoyksikön, uusyrityskeskus Meri-Lapin Startti Oy:n, toimitusjohtajana. Lapin maatilat, porotilat ja yritysmaailma ovat tulleet tutuiksi. Olen itse asunut Ivalossa, Sodankylässä ja Keminmaalla. Opinnäytetyöni, Pro Gradun, tein Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueessa. Minulla on vielä nuoruuden intoa, mutta samalla myös monipuolista kokemusta.

3. Kuntatalous, kunnallishallinto:

Valtio on lisännyt kuntien velvoitteita ja vähentänyt rahoitusta - tästä kuntatalouden ongelmat pääosin johtuvat. Valtionosuuksien ja yhteisöverojen leikkaukset, metsäveromuutokset sekä kunnallisverotuloista myönnetyt vähennykset ovat romahduttaneet kuntien tulopohjan. Samaan aikaan kunnat ovat saaneet lisää viranomaistehtäviä ja uusia palveluja tuotettavaksi, jotka sinänsä ovat tarpeellisia asioita, mutta joihin ei kuitenkaan ole saatu rahoitusta. Valtio on ajanut kunnat vaikean yhtälön eteen. Kuntien tehtävä on luoda hyvinvointia asukkaille palvelutuotannon kautta ja toimintaedellytyksiä yrityksille. Tämä tehtävä on vaikeutunut, mikä näkyy erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kuntaliitoksia parempaa ratkaisua ei Lipposen hallitus ole osannut tarjota – tutkimus kuin käytännön kokemuksetkaan eivät ole osoittaneet kuntaliitoksista olleen mitään apua.

Olen toiminut kunnallishallinnon johtavissa luottamustehtävissä. Päätin palata kotiseudulleni, vaikka Keski-Suomessa oli kunnanjohtajan paikka tarjolla; kotiseutuni veti pitemmän korren. Suvun perinteet Peräpohjolan maalaisliiton, Peräpohjolan maanviljelysseuran ja Pohjolan Sanomien syntyajoilta velvoittavat.

4. Aluepolitiikka:

Norjan malleista on saatu hyviä kokemuksia. Niitä on ryhdyttävä toteuttamaan Suomessakin. Valtion budjetissa ne eivät merkitsisi paljoakaan, mutta Lapille ne ovat elintärkeitä. Sotu-kokeilu jäi torsoksi, koska osa Lappia ja julkinen sektori jäivät sen ulkopuolelle. Sen lisäksi ilmeni, että sotu-vähennykset leikkaavat muuta yritystukea! Valtio siis ottaa toisella kädellä kun toisella antaa. Koulutettujen nuorten opintolainojen maksuhuojennukset lisäisivät paluumuuttoa. Maallemuuttohalukkuudesta on tehty jo useita tutkimuksia; turvalliset kasvuolosuhteet lapsille ja leppoisat hoitopalvelut eläkeläisille houkuttavat. Työn mahdollisuus on ratkaiseva. Valtion tulee huolehtia työllisyydestä kannustamalla työttömiä ja alentamalla työllistämisen kustannuksia sekä tukemalla yritysten perustamisia ja sukupolvenvaihdoksia. Maakuntahallinnon muodostamisessa on alkuperäisen maakuntahallintomallin mukaisesti myös valtion luovutettava päätösvaltaansa. Muuten maakuntahallinto jää vain maakunnankokoiseksi kuntaelimeksi.

Olen käynyt säännöllisesti pääkaupungissa edustamassa maakuntaa sekä työni että järjestöjen puolesta. Tunnen vaikuttajia yhteiskunnallisista ja elinkeinoelämän tehtävistä ympäri maata. Ylimpään puoluejohtoon minulla on suora henkilökohtainen yhteys.